Traumatietoisuus – avain parempaan vuorovaikutukseen ja vaikuttavampaan hoitoon
Trauma ei aina näy ulospäin, mutta sen vaikutukset voivat heijastua käyttäytymiseemme, ihmissuhteisiimme ja työyhteisöihimme. Moni meistä kantaa mukanaan kokemuksia, jotka ovat jättäneet jälkensä – tietoisesti tai tiedostamatta. Traumatietoisuuden lisääminen ei ole vain psykiatrian tai terapian asia; se koskettaa koko yhteiskuntaa.
Mitä on traumainformoitu työote?
Traumainformoitu työote tarkoittaa ymmärrystä siitä, miten traumaattiset kokemukset vaikuttavat yksilön käyttäytymiseen, tunteisiin ja vuorovaikutukseen. Se ei ole yksittäinen menetelmä, vaan kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka korostaa turvallisuuden, luottamuksen ja myötätunnon merkitystä kaikessa kohtaamisessa. Tavoitteena on välttää uudelleen traumatisointia ja tukea toipumista.
Traumainformoidussa työotteessa keskeistä ei keskitytä siihen, mikä yksilössä on vikana vaan siihen, mitä hänelle on tapahtunut. Tämä näkökulma siirtää fokuksen pois yksilön ongelmallisesta käyttäytymisestä kohti ymmärrystä ja yhteyttä. Työote edellyttää myös ammattilaisten itsetuntemusta, reflektiokykyä ja valmiutta tarkastella omia reaktioitaan vuorovaikutustilanteissa.
Traumatietoisuus psykiatrisessa työssä
Mielenterveystyössä traumainformoitu lähestymistapa voi merkittävästi parantaa hoidon vaikuttavuutta. Kun ammattilaiset tunnistavat trauman vaikutukset asiakkaan käyttäytymisessä ja tunteissa, he voivat räätälöidä hoitoa yksilöllisesti, lisäten asiakkaan turvallisuuden tunnetta ja sitoutumista hoitoon.
Turvallisen tilan luominen, ennakoitavuus ja aidosti kuunteleva kohtaaminen muodostavat perustan, jonka varaan toipuminen voi alkaa rakentua. Lisäksi on tärkeää tunnistaa, että trauma ei ole aina näkyvä – se voi olla myös kehollista, implisiittistä ja kielellisesti tavoittamatonta. Siksi empaattinen läsnäolo ja hienovaraisuus ovat avainasemassa. Hoitokoti Tulevaisuuden Portissa haluamme panostaa vakaan, ja samalla riittävän joustavan arjen rakentamiseen yhdessä asiakkaan kanssa kohti tämän tavoitteita.
Johtaminen ja työyhteisöt
Traumatietoisuus ei rajoitu vain asiakastyöhön; se on olennainen osa myös johtamista ja työyhteisöjen kehittämistä. Ymmärtämällä, miten trauma vaikuttaa yksilön käyttäytymiseen ja vuorovaikutukseen, organisaation johto voi luoda turvallisempia ja empaattisempia työympäristöjä. Tämä voi vähentää konflikteja, parantaa työhyvinvointia ja lisätä organisaation resilienssiä.
Turvallinen työyhteisö ei tarkoita virheettömyyttä tai ongelmattomuutta, vaan kykyä kohdata ristiriitoja rakentavasti ja kunnioittavasti. Kun työntekijä kokee olonsa turvatuksi, hän uskaltaa olla oma itsensä, kysyä apua ja tuoda esiin kehitysehdotuksia. Traumatietoinen johtaminen edellyttää inhimillisyyttä, dialogisuutta ja kykyä sietää keskeneräisyyttä.
Kuva: Unsplash
Trauman vaikutukset vuorovaikutuksessa
Trauma voi ilmetä monin tavoin: ylivirittyneisyytenä, vetäytymisenä, miellyttämisen tarpeena tai vaikeutena säädellä tunteita. Nämä reaktiot eivät ole merkkejä huonosta käytöksestä, vaan ihmisen selviytymiskeinoja. Tunnistamalla nämä merkit voimme suhtautua toisiimme myötätuntoisemmin ja rakentaa luottamuksellisempia suhteita.
On tärkeää muistaa, että myös ammattilaiset kantavat omia kokemuksiaan. Työelämässä ilmenevä kuormitus, uupumus tai ylivireys voivat joskus heijastaa myös omia käsittelemättömiä haavoja. Siksi itsemyötätunto ja mahdollisuus purkaa omaa kokemusta turvallisesti kollegiaalisessa tuessa tai työnohjauksessa ovat keskeisiä osia traumatietoisessa työssä.
Traumatietoisuuden lisääminen on investointi parempaan ymmärrykseen, tehokkaampaan hoitoon ja inhimillisempään työelämään. Se kutsuu meitä tarkastelemaan omia ennakkoluulojamme ja kohtaamaan toiset ihmiset aidosti ja kunnioittavasti. Kun ymmärrämme toisiamme paremmin, voimme yhdessä rakentaa turvallisempaa ja myötätuntoisempaa yhteiskuntaa.
Traumatietoisuus ei ole heikkoutta – se on vahvuutta, joka kumpuaa ymmärryksestä, rohkeudesta ja halusta olla aidosti läsnä toiselle ihmiselle.
Tämän blogin on kirjoittanut: Elina Ketonen